Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Kirj.
R. Linna.
Lapualla,Jaakko Hissa,1890.
Moukka konsertissa
Ruttoa.
Kuvernyöri.
Ylitalon isännän naiminen.
Onni on epävakanen.
Sana pahuuden palveluksessa.
Tuo meidän Hentte se on niin vääjäämätön.
Riita-Veljet.
Merisankarin seikkailukset.
"Menetkö, Jussi, tänä iltana konserttiin?" kysyi Tuomas tuttavaltansa,kun tuli häntä vastaan tiellä.
"Konserttiin? Mikä se konsertti on?" kysyi Jussi kovin hölmistyneenä.
"Etkö sinä sitä tiedä? Lukisit vähänkään edes 'aviisuja', ettet aina'neljän kuninkaan raamatuita', niin tietäisit edes mikä konsertti on."
"En kuolemaksenikaan minä sitä tiedä, mikä se on."
"No, se on, se on, semmoinen, jossa mainio laulaja laulaa", selitti
Tuomas, ja hän näytti Jussin silmissä niin kovin viisaalta.
Ihmetellen katseli Jussi Tuomasta.
"Mainio laulaja! Onko sitä sitten vielä mainiompiakin laulajia kuinmeidän Priita-Maija, joka laulaa kaiken maailman viisut ja renkutukset?"
"On; sitä on semmoisiakin laulajia, joita koko maailma kiittää. Niilläon hyvin kaunis äänikin, niillä. Minä sinuna menisin tänä iltanakonserttiin, että kuulisit edes kerrankaan oikeata laulua."
"Oletko sinä sitten ollut koskaan konsertissa?"
"En minä 'justiin' ole ollut, vaan minä tiedän kumminkin, minkälainensiellä on olla ja miten siellä ollaan."
"Minkälainen siellä on olla?" kysyi Jussi.
"No, siellä on olla kuin taivaassa. Ja siellä pitääkin olla hiljaa jaistua yhdessä kohden, eikä saakaan kävellä ja puhua polittaa niinkuintalvella Kasperin teaterissa. Välistä vaan pitää käsiänsä yhteen lyödäpaukuttaa."
"Sepä nyt vasta on kummaa. Pitäisipä sitä sitten mennä katsomaansitäkin kummaa. Onkohan siellä edes niinkään hupainen olla kuinKasperin teaterissa?"
"Hupaisempi, paljon hupaisempi kuin Kasperin teaterissa!"
"Vaan paljonkohan se maksaa! Pääseeköön sinne viidelläkolmattapennillä?"
"Hui hai! Ei puhettakaan! Ei sitä saakaan hyvää ja helppoa. Maksaa sitäaina kauniista pitää."
"Paljonkohan tuosta menisi, jos tuolla olisi käydä tuota kuulemassa?"
"Viisikymmentä penniä."
"Paljonpa maksaa; jos olisi koettaa tinkiä, eiköhän helpottaisi?"
"Elä koetakaan. Se ei siitä veny eikä vanu enempää kuin Iikeri-vaarinsijat."
"Jokohan ei veny eikä vanu."
"Ei. Mutta kyllä sinun nyt pitää mennä tänä iltana konserttiin, ettäkuulisit muidenkin laulua, ei aina vaan Priita-Maijan."
"Jos siellä vaan on niin kovin 'lysti' olla, niin pitäneekö tuonnesitten mennä."
"Kyllä siellä on 'lysti' olla. Et kadu kauppojasi, jos vaan menetsinne."
"No, minä menen."
"Mene vaan, minä tulen kanssa."
"Minkä aikana se alkaa?"
"Viideltä."
"Onpa siihen vielä aikaa. Minä käyn odottaessani asemalla. Hyvästi!"
"Hyvästi!"
Kyllä Jussin nyt teki kovasti mieli konserttiin. Ei hän olisi malttanutolla poissa konsertista, ei, vaikkapa kotona olisi tuli ollut nurkassa,tai Priita-Maija olis