Produced by Tapio Riikonen
Komedia yhdessä näytöksessä
Kirj.
Don Manuel Juan Diana
Suomentanut A. A.
Helsingissä 1897,
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainon osakeyhtiö.
Donna Leoncia.
Dolores, Leoncian tytär.
Mariana, Doloren tytär.
Federico, Marianan puoliso.
Rafael, Federicon ystävä.
Don Cleto, lääkäri.
Juan, palvelia.
Tapahtumapaikka: Toledo.
(Näyttämö: komeasti sisustettu sali Donna Leoncian huoneessa. — Oviamolemmilla puolin ja perässä.)
1 Kohtaus.
Federico. Mariana. Dolores. Donna Leoncia ja Don Cleto. (Kaikki istuvat; Federico, paperivihko kädessä; Don Cleto sanomalehteä lukien; rouvasväki ompelutyössä.)
DOLORES. Onko rätinki selvillä, Federico?
FEDERICO. Kyllä, äiti, tällä haavaa saan sen valmiiksi.
LEONCIA. Älä hätäile. Pian se rätinkit katsoo joka niitä pitkäänsäkatsoo.
FEDERICO. Juuri minun tapani, mummu kulta.
DOLORES. Mitä mummu sanoo, sitä tulee sinun aina noudattaa.
FEDERICO (hiljaa Marianalle). Mitäs arvelet, Mariana, menemmekö tänäiltana kävelemään?
MARIANA (Doloreelle). Mennäänkö ulos tänä iltana, äiti?
DOLORES (Leoncialle). Tokko lähdemme jaloittelemaan tänä iltana,äitiseni?
LEONCIA (Doloreelle). Ilta on kolkko.
DOLORES (Marianalle). On niin paha ilma.
MARIANA (Federicolle). Näyttää sateiselta.
FEDERICO (hiljaa). Minä en näe pilven-nuohaakaan taivaalla.
MARIANA (hiljaa). Federico…
FEDERICO (hiljaa). Kuinka voisikaan toisin olla? Kahden anopin välissämiehellä ei ole mitään omaa tahtoa, siksi kuin vihdoin…
MARIANA (hiljaa). Malta mielesi, Federico.
FEDERICO (hiljaa). Se on mahdotointa. (Ääneen.) Rätinki on oikea,äitini. 40 nelikkoa nisuja, 80 nelikkoa herneitä… (Pitää kokokohtauksen kuluessa kynän kädessään.)
DOLORES. Katso sitä vieläkin kerta tarkasti.
FEDERICO (hiljaa Marianalle). Tänä iltana näytetään Normaa. Tekeekömielesi mennä teatteriin, Mariana?
MARIANA (hiljaa). Norma, sehän on ihana! (Ääneen). Äiti, tänä iltanaannetaan Norma.
DOLORES. Mitäs, äitiseni, Normasta pidät?
LEONCIA (Doloreelle). Oih, aivan ikävä opera.
DOLORES (Marianalle). Älytöin opera.
MARIANA (Federicolle). Kauhea opera!
FEDERICO (hiljaa). Bellini parka, nytpä ollaan sinun kimpussasi.
CLETO (heittäen pois sanomalehden). Ei, tuo on liian ilkeätä, tämmöistävääryyttä tuskin on kuultu.
LEONCIA. Jumala taivaassa, mikä teitä vaivaa, Don Cleto?
CLETO. Yhteiskunta menee sijoiltansa, tämä hallitus saattaa meidätkadotuksen partaalle.
LEONCIA. Herran tähden, puhukaat.
CLETO. Toinen on päässyt terveys-neuvoston jäseneksi, yksi minunvirkaveljeni, mutta koko tieteen häväistys!
LEONCIA. Rauhoittukaat, ystävä.
DOLORES. Älkää toki panko asiaa niin kovin sydämmellenne.
CLETO. Voiko siis sitä kärsi