E-text prepared by Tapio Riikonen
Kirj.
Suomennos.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1881.
Ensimmäinen osa:
1. Eräs suuri mies juhla-puvussa.
2. Suuri mies koti-puvussa.
3. Eräs mies vähäpätöisten joukosta.
4. Aspis.
5. Ihminen uskollinen kuin koira.
6. Daami ja nainen.
7. Kauhistuksen vuosi.
8. Mannermaa-polypi.
9. Pajazzo.
10. Tappolyönti — vaan ei viimeinen.
Toinen osa:
11. Mitä etelän kukkasista tuli. 12. Katkeraa leipää. 13. Kaikellaisia rosvojuttuja. 14. Nazareno. 15. Maapallon toisella puoliskolla. 16. Nuori mies kosioretkellä. 17. Uusi ihminen. 18. Kilpailijat. 19. Sotamies, joka vangitsee rosvoja. 20. Salama kirkkaalta taivaalta. 21. Sopimus. 22. Eläin, jolla on sielu. 23. Tule siis. 24. Kaikkivaltiaan hengähdys. 25. "Hyvä!" 26. Kuitti. 27. Rauha.
1 Luku.
Eräs suuri mies juhla-puvussa.
Oli komitatin viimeinen yleiskokous; ei ainoastaan viimeinen sinävuonna, vaan viimeinen pitkäksi aikaa; kenpä tietää kuinka pitkäksi?Ehkä kaikkein viimeisin.
Kokous pidettiin nimittäin Marraskuussa 1861, jolloin "yli-ilmoissa"— eli Wien'issä — ai'ottiin musertaa taikka ainakin masentaa Unkarinkomitati-laitosta.
Ihanat, iki-muistettavat päivät!
Puoleksi olimme lain turvissa, puoleksi piiritystilan vallassa.
Tänään vallanpitäjiä, luottamusmiehiä, puhujia, julkisen elämänvälikappaleita; huomenna orjia, maanpakolaisia, mykkiä henkilöitä,poisheitettyjä luita.
Kaunis maa meidän maamme! Vahinko vaan ett'ei ole toista senkaltaistamaailmassa!
Mutta rientäkäämme yhteis-istuntoon! Tänään saamme olla osallisinasuurista mielenliikutuksista. Virkamiehet ottavat eron in corpore;kenraalikuvernöri, tuo mainio isänmaan-ystävä on vakuuttanut, ettähän, huolimatta kiellosta, on salliva istunnon jatkamista, ja ettäainoastaan pajonetit voivat karkoittaa hänet valiokunnasta. Hän onodottava väkivaltaa niinkuin muinoin kerran tekivät roomalaisetsenatorit surullisilla istuimillaan forum'illa.
Kun hän kerran on sanansa sanonut, niin hän sen pitää; hän on miessitä pitämään. Sanasta miestä! semmoisena on Harter tunnettu, muttaunkarilainen sydän. Hän on meidän miehiämme. Entinen elämänsä on siitätakaus.
Missä meidän etevimmät miehemme olivat, siellä oli hänkin ainaläsnä. Hän oli valtiopäivillä Debreczin'issä 1849, sittemminKápolnan taistelussa ja istui 1850 raudoissa Pesth'in Neugebäudessä.Hän on kolmekertaisesti koeteltu mies ja on nytkin vapaamielisenkomitati-puolueen päämiesten sielu.
Mutta rientäkäämme, ett'ei puhe mene meiltä hukkaan, sillä sanomalehdeteivät sitä kerro; ne ovat saaneet salaisen viittauksen olla puhumattaniistä kokouksista, joista sotamiehet eivät ole vielä loppua tehneet,muuta kuin että valiokunnat olivat pitäneet tavallista neuvottelua jasitten menneet kotia. Joutukaamme siis, saadaksemme hyvän istuinsijan.
Niin, tämä on kyllä helposti sanottu. Mutta arvoisa komitati-yleisö,joka jo eilen saapui tänne ympäristöstä, on kohta päivän koittaessaottanut kaikki kuuntelijasijat niin täydellisesti haltuunsa, ett'eiviekkaus eikä väkivalta meitä sisään auta. Me saa