Produced by Tapio Riikonen
Romaani
Kirj.
Unkarin kielestä suomeksi N. E. W. [Niilo E. Wainio]
Hj. Hagelberg, Tampere, 1892.
Emil Hagelberg & Kumpp. kirjapainossa.
Kello oli kolme aamupuolella yötä, kun jätin "Sinikissan" ravintolan;mutta miten nyt saisin aikani kulumaan?
Minusta kävi tuo elämä ikäväksi; — joka päivä samat laulut, ennestäänhyvin tunnetut kaksimielisyydestään; samat laulajattaret, toisellavaalea toisella tumma tekotukka päässä; rähinä, olut, viini, punssi,sikarit, hiusvoiteen haju, hurjat tanssit, tuuppaukset, huono samppanjaja naiset, joille sekin kelpaa; tytöt, joita sinutellaan ja miehet,joiden arvonimi on "lurjus"; ei ihmekään, jos tämmöisessä seurassamenettää kaikki paremmat tunteensa.
Jos olisin kirjailija, niin harmissani ja ikävässäni kuvaisin elämää"Sinikissassa" kasvavalle nuorisolle hyödylliseksi lukemiseksi, jalisäisin lopussa, että tämä on kuvailtu ihan todellisuuden mukaan jakaikella tarkkuudella, jotta semmoista elämää tietäisivät pelollavälttää kaikki, jotka sitä eivät tunne, ja koettaisivat omankokemuksensa pohjalla oppia inhoomaan tuota ilettävää elämää. Voisinkuvata sitä niin kauniisti, että olisi kauheata lukea.
Mutta kaikista märistä aineista pelkään minä enimmän mustetta; sitä eisaa kukaan minua käyttämään; olkoonpa missä muodossa tahansa.
Mutta suoraan sanoen, ei olisi haitaksi, jos joku kirjailija ottaisikokoon kyhäelläksensä, mitä minä olen sauhut kokea.
Niinkuin jo mainitsin oli kello kolme aamupuolella enkä voinut tullapäätökseen, minne nyt menisin.
Liian aikaista on mennä kotiinkin. Jos menen maata niin nukunpuolipäivään saakka, mutta tänään on suuri äänestys valtiopäivillä; josjään pois, niin puolueeni painattaa nimeni karkurien joukkoon.
Jos sentään olisin tuonut puolisoni kaupunkiin, niin olisi tiedossahauska työ, kun kohta kotiin saavuttuani tutkittaisiin: "missä oletollut?" Silloin saisin keksiä valheita toisen toistaan kauniimpia.Onhan sekin huvitusta; vihdoin saisin aika nuhdesaarnan, onhan sekinhauskaa, mutta menneenvuotiset tulot eivät sallineet sellaistaylellisyyttä. Täytyy kärsiä tätä ikävää elämää!
Entä jos menisin Kasinoon, ehkä vielä tapaisin pelitoveria. Tosin henäin aamupuoleen pelaavat suuria summia ja tänään on juuri minunhäviö-päiväni.
Entä jos laittaisin sähkösanoman valitsijoitteni esimiehelle kotia. Kaihän tulisi hyvin iloiseksi, kun hän puoli neljän aikaan ajettaisiinvuoteelta tiedolla, että on tullut sähkösanoma ja saisi lukea, ettäRotschild on tehnyt vararikon tai että Venäjän keisari on julistanuttasavallan. — Kun vain tietäisin, josko tytöt tähän aikaan toimittavatsähkösänomain lähettämistä?
Päähäni pisti ajatus. Menen kun menenkin P. Gerhardin vuorelle.[Yksinäinen vuori Budapestissä, Unkarin pääkaupungissa, saks.Blocksberg. Suom.] En ole koskaan nähnyt auringon nousua. Sanotaanolevan sangen kaunis näky. Raitis tuulikin saa puhaltaa pois höyrytpäästäni. Paluumatkalla saatan sitte poiketa "Kolmen miekan"ravintolaan, missä saa mainiota makkarasoppaa ja puhdastakoiruoho-viiniä.
Kaikkia hullutuksia ihminen tekee kun on kiivastunut.
Gerhardin kukkulalle siis!
Tonavan sillalla tuli vastaani konstaapeli ja kysyi, minne menen?Sanoin ajavani takaa varasta, joka oli varastanut Brasilian keisarinnantimantit ja koetta