Kirj.
Henri Murger
Suomentanut ja esipuheen kirjoittanut
Eino Palola
Hämeenlinnassa,Arvi A. Karisto Oy,1924.
Lukijalle
Esipuhe
I. Kuinka boheemikerho perustettiin
II. Sallimuksen lähetti
III. Lemmenleikkiä paastoaikana
IV. Ali Rodolphe eli turkkilainen vastointahtoaan
V. Kaarle Suuren hopeakolikko
VI. Neiti Musette
VII. Runsauden virta
VIII. Viisi frangia vaivan takana
IX. Lumikukkia
X. Myrskyjen niemi
XI. Taiteilijakahvila
XII. Kerhon jäseneksi ottaminen
XIII. Tupaantuliaiset
XIV. Neiti Mimi
XV. Donec gratus…
XVI. Kulku Punaisen meren poikki
XVII. Sulotarten vaatteet
XVIII. Francinen puuhka
XIX. Musetten oikkuja
XX. Mimi silkissä ja sametissa
XXI. Romeo ja Julia
XXII. Mimin loppu
XXIII. Nuoria ollaan vain kerran
Henri Murger syntyi 1822 Pariisissa, jossa hänen isänsä, ammatiltaanräätäli, toimi myös portinvartijana talossa n:o 5 Trois-Frères-kadunvarrella. Murgerin isän kansallisuudesta ei olla oikein selvillä.Jotkut arvelevat, että hän oli saksalainen, johon nimen toinenkirjoitustapa, Mürger, viittaa, toiset taas sanovat hänen olleenkotoisin Savoijin maakunnasta. Pariisiin hän oli joutunut otettuaanNapoleonin armeijan mukana osaa useihin taisteluihin, ja tällöin kaitiedot hänen syntyperästään olivat sekaantuneet.
Isä oli ankara käytännön ja työn mies, joka ei suvainnut mitäänturhanpäiväistä haihattelua eikä vähänkään epäsäännöllistä elämää. Äitioli puhdasverinen ranskatar, hiukan tunteellinen ja helläluonteinen.Hänestä oli hirveää panna ainoa poikansa ruumiilliseen työhön, istumaanpäivät päästään räätälin pöydällä, ja hän teki parhaansa hankkiakseenHenrille mahdollisimman paljon sivistystä. Sattui niin, että talossaasui Garcian kuuluisa taiteilijaperhe sekä tunnettu akateemikko Jouy.Näiltä äiti sai kannatusta puuhilleen, ja poikanen pääsi kouluun.Keskikoulun kurssin suoritettuaan hän sai kirjurin toimen eräässäasianajajakonttorissa ja tapasi siellä monta vertaistaan, jotka myöskinharrastivat runoutta ja taidetta. Mutta tämä ala ei kauan miellyttänytnuorta Murgeria. Silloin kääntyi äiti herra Jouyn puoleen, ja tämänvälityksellä Henri pääsi 1839 Venäjän Pariisissa olevan lähettilään,kreivi Tolstoin, palvelukseen. Täällä hän sai tehtäväkseen laatiaRanskan kirjallisuudesta selontekoja, jotka sitten lähetettiinPietariin. Palkkaa tästä loimesta maksettiin 40—50 frangia kuussa,sillä tuskin eli kunnollisesti.
Murgerin elämä sujui kuitenkin verrattain hyvin näinä aikoina.Taiteeseen ja kirjallisuuteen ihastuneena hän sai usein tilaisuudenkeskustella samoin ajattelevien kanssa ja solmi taiteilijapiireissämonia ystävyydenliittoja, jotka kestivät hänen elämänsä loppuun saakka,vieläpä hän tutustui moniin kuuluisuuksiinkin, jollaisia siihenaikaan olivat Alfred de Musset, Brizeux, Moreau ym. Mutta sitten äitikuoli. Henri menetti parhaan suojelijansa, ja hänen elämänsä muuttuialituiseksi riidaksi poroporvarillisen ja karuluonteisen isän kanssa.Tämä ei lainkaan suvainnut pojan viettämää vapaata taiteilijaelämää, jalopulta välit kiristyivät uin, että isä ajoi talvella 1841 Henrin poiskotoa, pääsiallisesti erään rakkausjutun johdosta, johon nuorukainenhyvän sydämensä vuoksi oli sekaantunut ja josta hänen osalleen eitullut muuta kuin elämän suurin pettymys. Hän kertoo sen hiljaa j