Produced by Tapio Riikonen

TIMON ATEENALAINEN

Kirj.

William Shakespeare

Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi v. 1900.

Näytelmän henkilöt:

TIMON, ateenalainen ylimys.
LUCIUS, |
LUCULLUS, | Timonin imartelijoita.
SEMPRONIUS, |
VENTIDIUS, muuan Timonin valheystäviä.
APEMANTUS, äreä filosofi.
ALCIBIADES, ateenalainen sotapäällikkö.
FLAVIUS, Timonin hovimestari.
FLAMINIUS, |
LUCILIUS, | Timonin palvelijoita.
SERVILIUS, |
CAPHIS, |
PHILOTUS, |
TITUS, | Timonin velkojain palvelijoita.
LUCIUS, |
HORTENSIUS, |
Kaksi Varron palvelijaa.
Isidorin palvelija.
CUPIDO ja muita naamioita.
Kolme muukalaista.
Runoilija, maalari, kauppias ja helmiseppä.
Vanha ateenalainen.
Paashi.
Narri.
PHRYNIA, | Alcibiadeen rakastajattaria.
TIMANDRA |
Ylimyksiä, senaattoreja, sotamiehiä, varkaita ja seuralaisia.

Tapahtumapaikka: Ateenan kaupunki ja läheinen metsä.

ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.

Ensimmäinen kohtaus.

Ateena. Sali Timonin talossa.

    (Runoilija, maalari, helmiseppä, kauppias ynnä muita
    tulee eri haaroilla.)

RUNOILIJA.
Hyvää päivää!

MAALARI.
              Hauskaa, että voitte hyvin.

RUNOILIJA.
En kaukaan nähnyt teitä. Mitä kuuluu?

MAALARI.
Tapaansa menee.

RUNOILIJA.
                Niin, niin, tiettävästi.
Mut jotain erikoista? Jotain kummaa
Ja ennen kuulumatonta? — Mut, nähkääs!
Rikkauden taika, tenhos tänne loihti
Nuo henget kaikki! Kauppiaan ma tunnen.

MAALARI.
Molemmat tunnen; helmiseppä toinen.

KAUPPIAS.
Oi, mikä kelpo herra!

HELMISEPPÄ.
                      Niinpä kyllä.

KAUPPIAS.
Mies verraton ja niinkuin harjoitettu
Hyvyyden juoksuun uupumattomaan:
Hän voiton vie —

HELMISEPPÄ.
                  Juveeli täss' on mulla.

KAUPPIAS.
Oi, näyttäkäähän! Timonille varmaan?

HELMISEPPÄ.
Jos maksamaan hän suostuu; vaan se seikka —

RUNOILIJA.
"Kun palkasta me halpuutt' ylistämme,
Niin tahraantuu sen oivan runon loisto,
Jonk' ylevyys on saapa."

KAUPPIAS (katsellen helmeä).
                         Varsin soma!

HELMISEPPÄ.
Ja kallis! Näettenkö tuota vettä?

MAALARI.
Teit' innostuttaa varmaan joku teos,
Jonk' omistatte hänen armollensa.

RUNOILIJA.
Niin, suustani kai pääsi jotain moista.
Runous on kuin pihka, joka tihkuu
Tuoreesta puusta. Piistä ei saa tulta,
Jos sit' ei iske; meidän jalo liekki
Itsestään syttyy ja, kuin virta, murtaa
Kaikk' esteet tieltään. — Mitä teill' on tuossa?

MAALARI.
Vain maalaus. — Milloin tulee kirja ulos?

RUNOILIJA.
Suorastaan tarjouksen kantapäillä. —
Ah, näyttäkäähän tuota!

MAALARI.
                        Kaunis taulu.

RUNOILIJA.
Niin on; tuo tuoss' on vallan verra

...

BU KİTABI OKUMAK İÇİN ÜYE OLUN VEYA GİRİŞ YAPIN!


Sitemize Üyelik ÜCRETSİZDİR!