E-text prepared by Tapio Riikonen
Kirj.
Suomentanut ja johdannolla varustanut
Edv. Rein
Helsingissä,Lilius & Hertzberg Osakeyhtiö,1907.
Alkulause.
Esilläoleva käännös perustuu pääasiallisesti G.F. Hildebrandinteoksessa L. Apulei opera omnia I, II. Lipsiae 1842 ja F. Nordeninteoksessa Amor und Psyche, Ein Märchen des Apuleius (Meisterwerke derGriechen und Römer in kommentierten Ausgaben VI. Leipzig und Berlin1903) julkaisemaan tekstiin. Paikoittain on myös seurattu J. van derVlietin teosta Lucii Apulei Metamorphoseon libri XI. Lipsiae 1897.
Apuna on, paitsi Hildebrandin ja F. Nordenin mainituissa teoksissatavattavia selityksiä, myös käytetty Adlingtonin englantilaista ynnäEd. Nordenin y.m. saksalaisia käännöksiä, jonka ollessa uudempia,roomalaista kirjallisuutta käsitteleviä teoksia sekä Apuleiustakoskevia pienempiä tutkimuksia on pidetty silmällä.
Käännöksessä tavattava jako eri lukuihin ei perustu alkuteokseen, vaanEd. Nordenin mainittuun käännökseen.
Tekijä.
Apuleiuksen elämä ja teokset.
Apuleius syntyi vuoden 125:n vaiheilla j.Kr. Afrikassa Numidianmaakunnassa sijaitsevassa Madauran sotilas-siirtolassa, missä hänenisänsä oli arvossa pidetty henkilö ja paikkakunnan korkeimpiahallinnollisia virkamiehiä ("duumvir"). Itse hän poikana sai siihenaikaan tavallisen gramatillis-retorisen koulukasvatuksen maakunnanpääkaupungissa Kartagossa. Täydentääkseen tietojaan hän noin 19vuotisena siirtyi Kreikkaan ja Aleksandriaan, oleskellen etupäässäAtenassa, missä muun muassa tutki Platon filosofiaa. Seitsemän taikahdeksan vuotta hän tällöin harjoitteli opintoja ja kulutti niihinkoko perintönsä; kertoopa hän itse liian uutteriin lukuihin menettäneenterveytensäkin.
Sen jälkeen hän noin vuonna 150 asettui Roomaan, missä nautti sirostamuotityylistään tunnetun numidialaisen retorin Fronton opetusta, jaalkoi — nähtävästi opettajansa vaikutuksesta — julkaista ensimäisetkirjalliset tuotteensa. Samalla hän toimi asianajajana, jolla alallatuli hyvin suosituksi.
Roomasta hän 150-luvun keskivaiheilla palasi kotimaahansa Afrikkaan,missä hän samalla tapaa kuin aikansa kreikkalaiset sofistit suurellamenestyksellä esiintyi juhlapuhujana ja kauniina, miellyttävänä,nuorena maailmanmiehenä voitti yleistä suosiota. Talvella v. 156 j,Kr.hänen elämänsä sai uuden käänteen. Matkustaessaan näet MadaurastaAleksandriaan hän sairastui Oean kylässä, nykyisessä Tripoliksessa,jonka vuoksi hän oli pakoitettu pitemmäksi aikaa sinne jäämään. Kunhänellä siellä sattui olemaan tuttava, muuan Pontianus niminenopintotoveri Atenan ajoilta, hän joutui tämän luokse asumaan. Seurausoli että Apuleiuksen ja hänen toverinsa äidin, varakkaan lesken,Aemilia Pudentillan, välille kehittyi suhde, joka ennen pitkää päättyiavioliittoon. Apuleius oli silloin alun neljänäkymmentä, Pudentillanoin kahdeksanneljättä vuotias.
Tämän avioliiton solmimista olivat Apuleiuksen sukulaiset koettaneetehkäistä. Niinpä Pontianus, joka alussa itse oli asiaa lämpimästipuoltanut, alkoi sitä vastustella naituaan Herennius Rufinuksentyttären, miehen, jonka raha-asiat olivat huonolla kannalla ja jokatoivoi vävynsä avulla pääsevänsä Pudentillan rikkauksista osalliseksi.Appensa vaikutuksesta Pontianus nyt alkoi julkisesti panetellaApuleiusta väittäen että hän muka taioilla oli voittanut Pudentillanrakkauden. Myöhemmin Pontia